WAL-QIXXUMMAA SAALAA FI HAWAASA HAMMATAA
Pirojektiin SUNCASA karoora, hojiirra oolmaa, fi hordoffii Furmaata Uumama irratti hundaa’e (NbS) magaalaa Diree Dhawaa (Itophiyaa), Kiigaalii (Ruwaandaa), fi Johaannesbarg (Afrikaa Kibbaa) keessatti hirmaannaa dubartootaa fi gareewwan bakka bu’ummaa gadi aanaa qaban biroo irratti danqaawwan jiran hir’isuuf kan akeekedha.
Dhiibbaan rakkoon haala qilleensaa fi heddumiinni lubbu qabeeyyii jireenyaa fi carraa namootaa irratti qabu saala isaanii fi sababoota eenyummaa waliif faallaa biroo irratti hundaa’uun, garaagarummaa qaba. Gareen rakkoof saaxilamoo [marginalization] fi loogiin isaan mudatu yeroo baayyee haala wal-madaaluu hin dandeenyeen miidhamu. Sababa seenaa,aadaa, saalaa fi seera hawaasummaa irraa kan ka’e dubartoonni ykn shamarran, akkasumaas dhiironni qabeenya uumamaa argachuu, itti fayyadamuu fi bulchuu keessatti gahee addaa qabu.
Fakkeenyaaf, dubartoonni gahee saalaa,aadaa irraa kan ka’e nyaataa fi bishaan argachuuf ykn qopheessuuf itti gaafatamummaa wal hin madaalle kan qaban yoo ta’u, kuniis qabeenya uumamaa irratti, hirkattummaa guddaa kan fidu ta’uun isaa hin oolu.
Kanaaf Dhiibbaa fi haqa qabeessa akka ta’uuf ykn wal qixxummaan akka dagaaguuf, SUNCASAn garaagarummaa gahee, itti gaafatamummaa fi beekumsa kana ilaaluufi hubachiisuuf kan qophaa’e yoo ta’u, akkasumaas seera fi gocha loogii akkanaa furuuf kan qophaa’edha. Inisheetiiviin kun hubannoo miseensonni hawaasaa, barbaachisummaa malaawwan koorniyaaf deebii kennan Furmaata Uumama irratti hundaa’e ykn NbS irratti qaban guddisuuf kan hojjetu yoo ta’u, keessumaa dhiirotaa fi murteessitoota biratti.
SUNCASAn naannoo danqaawwan koorniyaa irratti hundaa’an, kanneen akka seera hawaasummaa fi jijjiirama aangoo naannoo tokkoo [power dynamics] dabalatee haasawaaf haala mijeesa. Inisheetiiviin kun carraa fooyya’aa ta’e uumuun dubartootaa fi gareewwan bakka bu’ummaa gadi aanaa qaban biro aangeessuu, murtee kennuu isasanii fooyyessuu fi sochii Furmaata Uumama irratti hundaa’e ykn NbS fi bulchiinsa isaa sadarkaa naannichaatti hirmaannaa hiika qabu ijaaruuf dandeettii ijaaruu barbaada. Dabalataaniis, SUNCASAn bulchiinsi magaalotaa tooftaalee Furmaata Uumama irratti hundaa’e ykn NbS koorniyaaf deebii kennan akka isaan fudhatan ni gargaara, kunis adeemsa imaammata baasuu hunda hammataa ta’eef gumaacha ni taasisa jachu.
GALMAWWAN SUNCASA WALQIXXUMMAA KOORNIYAA FI HAMMATTUMMAA HAWAASUMMAA IRRATTI
-
Qormaataa Duudhaa: duudhaa hawaasummaa fi koorniyaa gaarii ta’ee kan mirga dubartootaa fi gareewwan bakka bu’ummaa xiqqaa qaban biroo tarkaanfachiisan babal’isuu.
-
Carraa uumuu: Dubartoonni fi gareewwan bakka bu’ummaa xiqqaa qaban biroo hojiirra oolmaa Furmaata Uumama irratti hundaa’e ykn NbS keessatti akka hirmaatan dandeessisuu fi iddoowwan murteen itti kennamu akka argatan mirkaneessuu.
-
Riqicha ijaaruu: Dhaabbileen dubartootaa fi gareewwan bakka bu’ummaa xiqqaa qaban biroo adeemsa bulchiinsa Furmaata Uumama irratti hundaa’e ykn NbS naannoo irratti hiika guddaa akka qabaatan deeggaruun, yeroo walfakkaatutti mootummaan naannoo, akka dirqama fudhatanitti, murtee kennuu caalaatti koorniyaaf deebii kennuu akka shaakalu ni dandeessisa.
3 Elementoota GESI Magaalaa NbS keessatti
QABEENYA WALQABATAN
Mainstreaming Gender Equality and Social Inclusion in Nature-Based Solutions for Climate Change Adaptation
Discover tools, recommendations, and case studies on how to plan, design, and implement nature-based solutions for adaptation that advance gender equality and social inclusion while enhancing resilience, biodiversity, and ecosystem integrity.
Enabling Women as Key Actors in Nature-based Solutions
This paper aims to better understand the role of rural women in Nature-based Solutions (NbS) and to provide insights on how to support them.
Toward Gender-Responsive Ecosystem-based Adaptation
A key factor for the success of ecosystem-based adaptation (EbA) initiatives is the active integration of gender considerations. By working to address gender and social inequalities, EbA initiatives can be more effective and more sustainable.